• Skip to content

lippo.fi

Main navigation

  • Etusivu
  • Pesäpallon historiasta
    • Pesäpallon historiaa
    • Pesäpallon historian tärkeimpiä merkkipaaluja
    • Pesäpallo lajina
  • Pesäpallojoukkueet ja pelaajien tehtävät
    • Superpesiksen ja Ykköspesiksen joukkueet
    • Pesäpallo on joukkuepeli
  • Pesäpallon rakenteesta ja säännöistä
    • Pesäpallo-ottelun alku
    • Pesäpallo-ottelun eteneminen ja päätös
    • Baseball-teemaiset videopelit

Pesäpallon historian tärkeimpiä merkkipaaluja

Koska pesäpallon ensimmäinen koeottelu pelattiin marraskuussa 1920, voidaan vuotta 2020 pitää varsin merkittävänä juhlavuotena, jolloin Suomessa on pelattu pesäpalloa enemmän tai vähemmän virallisesti jo 100 vuoden ajan. Suomen kansallislajiksi nimetty pesäpallo on historiansa aikana ehtinyt nähdä ja kuulla kaikkea, ja sääntöjäkin on muutettu yhteen jos toiseen suuntaan. Esittelemme seuraavaksi muutamia merkkipaaluja pesäpallon historiasta.

1920 – 1950

1922: Ensimmäinen pesäpallon Suomen mestaruus pelataan, voittajaksi nousee Helsingin Pallonlyöjät.

1928: Pelin sääntöjä muutetaan: sivurajat alkavat nyt syöttölautasen reunasta (ennen ne olivat alkaneet syöttölautasen keskipisteestä).

1931: Ensimmäisen pesäpallon Suomen mestaruus pelataan naisten puolella, voittajaksi nousee Lahden Mailaveikot. Samana vuonna Suomen mestaruudesta pelataan ensimmäistä kertaa historiassa sarjamuotoisesti ja myös sääntöihin tehdään muutoksia: Miesten pelikentän 86 metrin kohdalle piirretään takaraja ja kotipolulle lisätään mutka. Lokakuussa 1931 pidetään myös 22 urheiluseurasta koostuva kokous, joka tulisi myöhemmin muodostamaan Suomen Pesäpalloliitto ry:n. Liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valitaan lahtelainen Viktor Kuusio.

1932: Suursarja jaetaan Idän ja Lännen lohkoihin. Ensimmäinen pesäpallon maaottelu pelataan: vastakkain pelin voittanut Suomi ja Viro.

1940: Viipurin miehitys ja Talvisota keskeyttävät useiden joukkueiden sarjapelit.

1941: Sarjatoiminta joudutaan keskeyttämään sodan takia kokonaan.

1942: Sarjatoimintaa jatketaan. Sarja nimetään poikkeusolosuhteiden vuoksi sotasarjaksi.

1944: Sarjatoiminta keskeytetään uudelleen Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen.

1952: Pesäpallo toimii näytöslajina Helsingissä järjestetyissä olympialaisissa.

1960 – 2000

1961: Ensimmäinen Itä-Länsi-ottelu naistensarjassa pelataan Kuopiossa.

1966: Piirijoukkueille suunnatut valtakunnalliset pesäpalloleirit järjestetään ensimmäistä kertaa.

1975: Kokeiluluontoinen naisten arvo-ottelu Etelä-Pohjoinen pelataan Hyvinkäällä.

1981: Pesäpallon luoja Lauri ”Tahko” Pihkala menehtyy 93-vuotiaana Helsingissä.

1981: Ykkössarja (ja vuodesta 1991 lähtien Ykköspesis) nousee uudeksi sarjatasoksi suomensarjan ja mestaruussarjan (josta tulee myöhemmin Superpesis) väliin.

1985: Jokerilyöjä otetaan käyttöön.

1987: Ensimmäistä kertaa historian aikana mestaruus ratkeaa pudotuspelien myötä.

1989: Superpesiksestä tulee pesäpallon pääsarja. Päänsuojukset otetaan pelissä käyttöön.

1990: Supervuoropari otetaan käyttöön.

1992: Pesäpallon World Cup -turnaus pelataan ensimmäistä kertaa.

1994: Pesäpallon pistelaskujärjestelmässä otetaan käyttöön jaksopeli.

1996: Kotiutuskilpailu otetaan käyttöön.

1998: Pesäpallon sopupeliskandaali nousee otsikoihin.

2000 – 2019

2001: Kahden juoksun sääntö astuu voimaan. Miesten Superpesiksessä otetaan myös käyttöön lyöjän väliinjättösääntö.

2014: Toni Kohosesta tulee miestensarjan pesispörssin ykköspelaaja.

2019: Pesäpallolisenssien määrä rikkoo historialliset ennätykset lähes 18 000 lisenssillään.

Copyright © 2022 · Altitude Pro on Genesis Framework · WordPress · Log in

  • Etusivu
  • Pesäpallon historiasta
    ▼
    • Pesäpallon historiaa
    • Pesäpallon historian tärkeimpiä merkkipaaluja
    • Pesäpallo lajina
  • Pesäpallojoukkueet ja pelaajien tehtävät
    ▼
    • Superpesiksen ja Ykköspesiksen joukkueet
    • Pesäpallo on joukkuepeli
  • Pesäpallon rakenteesta ja säännöistä
    ▼
    • Pesäpallo-ottelun alku
    • Pesäpallo-ottelun eteneminen ja päätös
    • Baseball-teemaiset videopelit