Pallonlyöntipelien tiedetään olleen suosittuja pelejä monissa Euroopan maissa jo 1800-luvulla. 1800-luvun loppupuolella pallolyöntilajien suosio alkoi kuitenkin horjumaan, sillä uudet kilpaurheilulajit olympialaisineen ja MM-kisoineen alkoivat viedä näiltä lajeilta jalansijaa.
Historian tuulet saivat pian kuitenkin suunnanvaihdoksen, sillä vuonna 1888 Aleksander Gummeruksen ja Alma Maria Nordlundin suurperheeseen Pihtiputaalla syntyi Lauri ”Tahko” Pihkala, joka tulisi tarjoamaan kotimaisille pallonlyöntipeleille täysin uuden suunnan.
Kuningaspallosta pitkäpalloon
1900-luvun alussa Suomen suosituin pallonlyöntipeli oli kuningaspallo, jonka ensimmäinen virallinen ottelu pelattiin Oulussa jo vuonna 1901. Tämän pohjalta Pihkala päätti alkaa kehittämään peliin uutta versiota, joka myöhemmin saisi nimekseen pesäpallo. Tässä mielessä Pihkalan nuoruudessaan kokema henkilökohtainen takaisku toi merkittävän muutospisteen tänä päivänä tunnetulle pesäpallolle, sillä Tahkolan ensimmäisen kosintayrityksen epäonnistuessa nuori mies pakkasi laukkunsa ja päätti lähteä Yhdysvaltoihin. Suuressa maailmassa Pihkala osallistui moniin kansainvälisen urheilun tapahtumiin ja tilaisuuksiin, jonka myötä hän tutustui myös paikallisten suosittuun pallolyöntipeliin baseballiin.
Tässä mielessä Pihkalan matka Yhdysvaltoihin edisti merkittävällä tavalla suomalaisen pallonlyöntipelin kehitystä. Baseballin lisäksi oman vaikutteensa nykyiselle pesäpallolle antoivat myös muualla Euroopassa suositut pallopelit, kuten venäläinen lapta, ruotsalainen långboll ja saksalainen Schlagball. Palattuaan Suomeen Pihkala esitteli kotimaisille pallolyöntilajien harrastajille vuonna 1915 niin kutsutun pitkäpallon, joka oli eräänlainen kilpailullisempi ja rakenteellisempi variaatio aiemmin lähinnä harrastusmuodossa pelatusta kuningaspallosta.
Pitkäpallo muistutti jonkin verran baseballia, mutta Pihkala oli tehnyt siihen muutamia muutoksia, kuten poistanut hänen mielestään suomalaisille liian haastavan baseball-syötön. Pitkäpallo otettiin hyvin vastaan, mutta Pihkalan työ sai jatkua.
Pesäpallo syntyy
Seuraavaksi Pihkala syventyi tarkemmin pelin sääntöihin, sillä hän halusi lisätä pitkäpalloon entistä kilpailullisempaa luonnetta. Lisäksi Pihkalalle oli tärkeää, että pelissä yhdistyisivät kilpailun lisäksi leikkimieliset asenteet, taktiikat ja hauskanpito, jotka sopisivat loistavasti juuri suomalaiselle luonteelle.
Pitkäpallo nähtiin tuolloin vielä niin sanottuna kokeiluversiona, jota Pihkala kokeili käytännössä. Seuraavien vuosien aikana pitkäpalloa pelattiin jo ympäri Suomea, mutta Pihkalan mielestä kyseisestä pelistä puuttui edelleen kilpailuviettiä. Pitkäpallon sääntöjä ehdittiinkin muuttaa kahdesti, ennen kuin historian ensimmäinen nykyaikaisen pesäpallon koeottelu pelattiin Helsingin Kaisaniemessä marraskuussa 1920. Virallisesti pitkäpallo vaihdettiin pesäpalloon muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 1922, jonka myötä siitä on kasvanut vuosien saatossa suomalaisten kansallispeli.